Estlander Tuula
Piirilä Päivi
Kukka-alan ammattilaisen ja kotipuutarhurin koristekasvit voivat aiheuttaa allergiaa ja olla syynä salaperäisesti leimahteleviin monimuotoisiin ihottumiin, silmä-, nenä-, kurkku- ja keuhko-oireisiin. Allergiset sairaudet voivat johtaa pitkiin sairauslomiin. Suurin osa ammattilaisista menettää myös ammattinsa. Ammattitautiin sairastuneen taloudellisen tilan turvaaminen sairausloman jälkeen edellyttää usein pitkään jatkuvia selvittelyitä, joissa muun muassa arvioidaan uudelleenkoulutuksen mahdollisuuksia. Tapaturmalain mukaisia korvauksia sairaudestaan ja uudelleenkoulutuksestaan voivat saada työtapaturmavakuutetut työntekijät tai yksityisyrittäjät edellyttäen, että sairaus on lääkärin tutkimuksissa osoitettu työn aiheuttamaksi ja asia on toimitettu korvauskäsittelyyn työnantajan tapaturmavakuutusyhtiöön lääkärinlausunnolla (E-lausunto tai lausunto ammatti-ihotaudista) ja työnantajan tekemällä tapaturmailmoituksella.
Koristekasveja on viljelty Aasian maissa yli 2000 vuotta ja Euroopassakin satoja vuosia. Suomessa tutuista kasvilajeista tulppaanit ovat kotoisin Persiasta, krysanteemit Japanista ja huone-esikko Kiinasta. Ensimmäiset kuvaukset huone-esikon aiheuttamasta ihottumasta julkaistiin jo noin 100 vuotta sitten sekä Suomessa että muualla. Myös ensimmäiset havainnot kasvien aiheuttamista hengitystieoireista ovat viime vuosisadalta. Nykyään koristekasvien aiheuttamia ammatti-ihotautitapauksia löytyy kirjallisuudesta runsaasti, mutta niiden aiheuttamia hengitysteiden ammattitauteja on raportoitu vain noin 100 tapausta.
Oireita ihossa, silmissä ja hengitysteissä
Koristekasvit, samoin kuin luonnonvaraiset kasvit, voivat aiheuttaa monenlaisia ihon, silmien ja hengitysteiden oireita, jotka voivat olla seurausta kasvin aiheuttamasta allergiasta tai ärsytysvaikutuksesta ilman edeltävää allergian kehittymistä. Ne voivat aiheuttaa myös ihon lisääntynyttä valoärtyvyyttä ja sen seurauksena valoärsytysihottumaa eli fytofotodermatiittia sekä valokostetusallergiaa ja sen seurauksena allergista fotokontaktidermatiittia. Koristekasvit voivat aiheuttaa myös erilaisia hengitysteiden ärsytysoireita, yskää ja aivastelua. Allergiaoireet liitetään usein koristekasvien tuoksuihin mutta niiden allergioivaa vaikutusta ei ole voitu osoittaa. Astmaa tai allergista nuhaa sairastavien henkilöiden ahdistus- tai nuhaoireet voivat kuitenkin pahentua kukkien tuoksujen tai hajujen vaikutuksesta.
Kahdenlaista allergiaa: viivästynyttä ja välitöntä
Koristekasvien aiheuttama allergia voi olla tyypiltään viivästynyttä tai välitöntä allergiaa. Viivästynyt allergia saadaan toistuvasta ihokosketuksesta ja se ilmenee kosketusihottumana. Viivästynyttä allergiaa aiheuttavat tavallisesti kasvien sisältämät kemialliset aineet, joita tunnetaan jo useita satoja. Allergiatyypin mukaisesti ihottuma puhkeaa hitaasti, vasta parissa päivässä siitä, kun allergisoitunut henkilö on ollut kosketuksessa allergian aiheuttaneeseen kasviin. Välitön allergia on usein seurausta silmien ja hengitysteiden altistumisesta ilmassa oleville kasviperäisille allergian aiheuttajille (proteiineille), joita ovat esimerkiksi siitepölyt, mutta se voi johtua myös ihon altistumisesta kasveille tai kasvinosille. Oireita tulee nopeasti ja niitä voi olla samanaikaisesti silmissä, hengitysteissä ja ihossa. Silmäoireina voi olla silmien kutinaa, vedenvalumista, punoitusta ja turpoamista. Hengitysteiden oireita voi olla nuhana, astmana, kurkunpään tulehduksena (laryngiitti) ja nielun tulehduksena (faryngiitti). Ihossa voi näkyä paikallista nokkosenpolttaman näköistä ihottumaa kasvin kosketusalueilla (kosketusurtikaria) tai laajoilla ihoalueilla (yleistynyt urtikaria).
Allergian vaara on suurin kasvien käsittelyn ammattilaisilla
Allergian vaara on suurin niillä, jotka työkseen käsittelevät kasveja kuten puutarhureilla, puutarhatyöntekijöillä, kasvinhuoltajilla, kukkakauppiailla, tukkukaupan myyjillä ja floristeilla. Erään tutkimuksen mukaan noin neljänneksellä alalla työskentelevistä oli ollut ihottumia ja noin puolella nuhaa, astmaa tai muita allergiaan viittaavia oireita. Työperäisen allergian vaaran voi joskus tarjota myös työpaikalle silmäniloksi otettu kukkiva koristekasvi tai viherkasvi. Kotipuutarhuri ja huonekasviharrastaja voivat saada allergian siinä kuin ammattilainenkin riippuen altistumisen määrästä ja käsiteltyjen kasvien herkistävistä ominaisuuksista.
Ammatti-ihotaudit ja muut työperäiset sairaudet
Työperäisen kasvi-ihottuman lempipaikkoja ovat kädet, käsivarret ja kasvot, mutta ihottumaa voi olla joskus muuallakin. Ihottumaläiskät saattavat olla liekin- tai viirunmallisia. Ne ovat usein voimakkaan punottavia, turvonneita ja niissä voi olla erikokoisia vesirakkuloita.
Suomessa on Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettu vuosina 1982-1994 yhteensä 125 ammatista aiheutunutta allergista ihottumaa, 31 allergista nuhaa ja 15 astmaa, jotka on todettu puutarha- ja puistotyöntekijöillä sekä kukka- ja puutarha-alan myyjillä. Työterveyslaitoksessa on todettu 1979-1995 20 koristekasvien aiheuttamaa allergista ammatti-ihotautia. Lisäksi yhden potilaan ihottuman syyksi ilmeni kotiin ostettu huone-esikko eikä kyseessä ollut ammatti-ihotauti. Ihottumien lisäksi samana ajanjaksona todettiin 15 koristekasvien aiheuttamaa työperäistä hengitystiesairautta.
Mykerökukkaiset, liljakasvit, narsissikasvit, alstromeriakasvit ja neilikkakasvit ovat esimerkkejä yleisimmin käytetyistä koristekasvilajeista ja ne ovat myös tavallisimpia työperäisen kasviallergian aiheuttajia. Erilaisia allergiaoireita voivat aiheuttaa myös monet muut kasvit kuten freesia, harsokukka, mimosa, daaliat, pelargoniat ja hortensiat.
Mykerökukkaisten heimo (Compositae, Asteraceae) on suurimpia kasviheimoja. Siihen kuuluu lukuisia luonnonvaraisia kasveja sekä puutarha- ja huonekasveja. Viivästyneestä allergiasta johtuvaa työperäistä ihottumaa ovat aiheuttaneet krysanteemit, gerberat, gaillardia, tarhapäivänkakkara ja hirvenjuuri (Inula helenium). Myös auringonkukasta on raportoitu tällaista ihottumaa. Mykerökukkaisten sisältämiä herkistäviä kemiallisia aineita, seskviterpeenilaktooneja on tunnistettu noin 250. Ristiallergia niiden kesken on tavallista. Koristekasvien lisäksi samoja aineita on myös luonnonvaraisissa heimon kasveissa kuten siankärsämössä, päivänkakkarassa, marunassa ja pietaryrtissä. Tästä syystä herkistynyt saa oireita useista mykerökukkaiskasveista. Oireet ovat usein pahimmillaan kesäaikana, koska altistuminen on runsasta ja valon tiedetään pahentavan joidenkin herkistyneiden iho-oireita.
Mykerökukkaiset koristekasvit voivat myös aiheuttaa välittömästä allergiasta aiheutuvaa työperäistä silmätulehdusta, nuhaa, astmaa ja urtikariaoireita. Krysanteemin siitepölyn aiheuttamia tapauksia on raportoitu maailmanlaajuisesti, mutta myös kasvin muut osat voivat olla allergiaoireiden syynä. Auringonkukkien käyttö koristekasveina on lisääntynyt ja Työterveyslaitoksessa onkin jo todettu kasvin aiheuttama hengitystieallergiatapaus.
Liljakasvien eli Liliacae ja Alstromeriaceae heimon tulppaanit ja alstromeriat eli inkaliljat (peruliljat) ovat myös suosittuja koristekasveja, joista on eristetty sama allergian aiheuttaja, tuliposide A. Tulppaanin ja tulppaanin sipuleiden käsittelijöiden ammatti-ihotauti, "tulppaanisormi" on ollut pitkään tunnettu. Tulppaanin kaukainen serkku, alstromeria on tulppaania voimakkaampi allergian aiheuttaja ja useita ihottumatapauksia on raportoitu kirjallisuudessa. Työterveyslaitoksessa on todettu seitsemällä potilaalla alstromerian tai tulppaanin aiheuttama työperäinen kosketusihottuma. Molemmat kasvit voivat aiheuttaa myös silmä- ja hengitystieoireita. Tulppaanista ja valkoliljasta (Lilium longiflorum) on myös kuvattu kosketusurtikariaa.
Narsissikasvit eli Amaryllidacae heimon narsissit ja hyasintit ovat suosittuja kevään ja joulunajan kasveja. Kuvauksia on pääasiassa viivästyneestä allergiasta aiheutuvasta ihottumasta. Ihottuman syyksi on arvioitu kasvien sisältämiä alkaloideja. Näiden kasvien sipulit voivat saada aikaan myös ärsytysihottumaa. Viime vuosien joulunajan suosikki, amaryllis on myös osoittautunut työperäisen nuhan ja astman aiheuttajaksi.
Neilikoita on tarjolla ympärivuotisesti, mutta tapausselostuksia niiden aiheuttamista allergiaoireista on vähän. Työterveyslaitoksessa todettiin yhdellä puutarhatyöntekijällä ja yhdellä myyjällä neilikan aiheuttamasta viivästyneestä allergiasta johtuva kosketusihottuma.
Iiriskasveihin kuuluva freesia on myös pidetty leikkokukka. Vain yksi tapausselostus löytyy sen aiheuttamasta kosketusihottumasta, mutta se voi aiheuttaa myös välittömän allergian oireita. Työterveyslaitoksessa on todettu yksi freesian aiheuttama työperäinen nuha- ja yksi astmatapaus. Kolmannen potilaan nuha ja kurkunpääntulehdus arvioitiin freesian ja narsissin sipuleiden käsittelystä johtuvaksi.
Maailmanlaajuisesti tunnetuin allergisen koristekasvi-ihottuman aiheuttaja on huone-esikko (Primula obconica Hance). Kasvi on löytänyt uudestaan tiensä Suomeen, vaikka pitkään uskottiin, ettei kasvia enää myydä Suomessa. Se on aiheuttanut maassamme useita ei-työperäisiä allergiatapauksia ja ensimmäiset ammatti-ihotautitapaukset yhdessä kauppapuutarhassa, jossa suurin osa kasvia käsitelleistä työntekijöistä ehti saada ihottumaa, ennenkuin kasvin viljely lopetettiin. Huone-esikko on lukuisista esikkolajeista merkittävin allergisen kosketusihottuman aiheuttaja. Syynä allergiaan on kasvin sisältämä kinoniyhdiste primiini, joka on todettu erittäin voimakkaaksi viivästyneen allergian aiheuttajaksi. Huone-esikko oli pitkään tavallisin sekä työperäisen että ei-työperäisen kasviallergian aiheuttaja Euroopassa ja sai nimen "myrkkykasvi". Tästä syystä kasvia alettiin välillä karttaa, mutta haitat unohtuivat muutamien vuosien kuluessa ja kasvin suosio on uudestaan kasvamaan päin.
Viherkasveja on pidetty turvallisena vaihtoehtona allergiaoireista kärsivillekin, mutta nekin voivat aiheuttaa allergiaa, usein välittömänä allergiana. Viirivehka ja limoviikuna ovat suosittuja kotien, toimistojen ja monien muiden julkisten tilojen koristekasveja. Viirivehkan siitepöly, mutta myös muut kasvinosat voivat saada aikaan välitöntä allergiaa ja sen seurauksena silmätulehdusta, nuhaa, nielutulehdusta, kurkunpääntulehdusta ja astmaa sekä kosketusurtikariaa. Myös limoviikuna voi olla syynä työperäiseen hengitysallergiaan samoin kuin kosketusurtikariaan ja muihin välittömän allergian oireisiin. Eräiden muidenkin viherkasvien allergiaa aiheuttavasta ominaisuudesta on saatu viitteitä.
Joskus allergian syynä ovat kuivatut koristekasvit. Esimerkiksi harsokukka ja ikiviuhko (Limonium tataricum) ovat kuivakukkina aiheuttaneet nuhaa, astmaa, silmätulehdusta ja kosketusurtikariaa. Varsin moni on allerginen pujolle. Silti sitä saatetaan käyttää joskus kukkakaupoissakin myytävissä kuivakukkakimpuissa.
Kasviallergia löytyy ihotestauksilla.
Helsingin Työterveyslaitoksessa tutkitaan ammattitautiepäilypotilaita. Kasviallergiaepäilyt pystytään nykyään selvittämään laitoksessa entistä tarkemmin. Viivästynyt allergia osoitetaan lappu-eli epikutaanikokeella, jonka suorittamiseen kuluu 5-7 päivää. Ihokokeisiin käytetään tuoreita kasvinosia, mikäli niiden ei tiedetä olevan voimakkaasti herkistäviä tai ärsyttäviä sekä erityisiä kasviallergiaa osoittavia testiainesarjoja. Kasvitestisarjat ovat olleet käytössä noin neljän vuoden ajan. Näiden sarjojen avulla kasviallergia on löytynyt silloinkin, kun sitä ei muuten olisi osattu epäillä. Välittömän allergian osoittamiseen käytetään prick- eli ihopistokoetta, jonka tulos valmistuu 15-20 minuutin kuluessa. Pistotestikin voidaan tehdä tuoreilla kasvinosilla, mutta Työterveyslaitoksessa allergia varmistetaan suorittamalla testi myös epäillystä kasvista tehdyillä testiuutteilla ja verikokeilla. Ihokokeiden lisäksi iho-, silmä-, nenä-, kurkku- ja astmavaivoista kärsiville vastaava erikoislääkäri suorittaa aina tutkimuksia tarpeellisine toiminta- ja altistuskokeineen.
Työperäisten kasviallergioiden ehkäisemiseksi heinänuhasta tai muusta kausiluonteisesta allergisesta nuhasta eli atooppisesta nuhasta tai astmasta kärsivien ei pitäisi hakeutua kasvienkäsittelyn ammattilaisiksi. Myöskään lapsena tai nuorena atooppista ihottumaa (maitorupea, taiveihottumaa) sairastaneiden, erityisesti sellaisten, joilla on ollut ihottumaa myös käsissään, ei tulisi hakeutua kasvienkäsittelijöiksi. Kasvien kanssa työskentelevien tulisi olla huolellisia ihon pesussa ja hoidossa altistumisen vähentämiseksi. Kosteusvoiteiden käytön pitäisi olla säännöllistä ja käsiä tulisi suojata aina, kun se on mahdollista työtehtävän edellyttämillä käsineillä: kangaskäsineillä, muovilla päällystetyillä käsineillä, talouskäyttöön tarkoitetuilla vinyyli- eli PVC käsineillä tai synteettisestä kumista valmistetuilla käsineillä. Muun työvaatetuksen tulisi suojata kasvinkäsittelijän ihoa ja samalla estää alla olevia omia vaatteita tahriintumista kasvinesteisiin. Mahdollisuuksien mukaan myös hengityselimiä olisi pyrittävä suojaamaan. Erittäin voimakkaasti herkistävien kasvien käsittelyä tulisi kokonaan karttaa.
Kirjallisuutta
Estlander T. Huone-esikko saa ihon kukkimaan. Työ Terveys Turvallisuus 1995;3:34-35.
Estlander T, Kanerva L, Piirilä P. Herkkää kauneutta- ja herkistävää. Hyvä Terveys 1996;4 14-17.
Karvonen JJ. Primula ihottumista. Duodecim 1899;XV V:167-182.
Lamminpää A, Estlander T, Jolanki R, Kanerva L. Koristekasvien aiheuttama allerginen kosketusihottuma. Suomen Lääkärilehti 1995;50:3447-3451.
Piirilä P. Koristekasveista voi saada hengitysteiden allergiaa. Työ Terveys Turvallisuus 1994;4:32-33.
Piirilä P, Keskinen H, Leino T, Tupasela O, Tuppurainen M. Koristekasvit ja työperäinen astma. Duodecim 1996;112:103-108.
Työterveiset 3/1996, s. 26-28