|
Suurimmat terveysmenot pääkaupunkiseudulla, pienimmät Kainuussa
|
Kainuun kunnat käyttävät terveyspalveluihin keskimäärin neljänneksen vähemmän rahaa kuin Helsinki ja Länsi-Uudellamaan kunnat, kun huomioon otetaan kuntalaisten palveluiden tarve.
Tuoreen selvityksen mukaan Kainuussa terveyden- ja vanhustenhuollon palvelumenot olivat asukasta kohti 11 prosenttia vähemmän ja Länsi-Uudellamaalla 14 prosenttia enemmän kuin Suomessa keskimäärin vuonna 2008.
|
|
Lue lisää»
|
|
|
Uudet tutkimustulokset tukevat nykyisiä imetyssuosituksia
|
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja useiden yliopistojen lastenklinikoiden ja muiden laitosten yhteistyönä valmistuneet tutkimustulokset tukevat nykyisiä imetyssuosituksia.
Suositusten mukaan kiinteät lisäruoat tulisi aloittaa imetyksen ohella 6 kuukauden, aikaisintaan 4 kuukauden, iässä. Lisäruokien aloitus vasta puolen vuoden iän jälkeen saattaa olla yhteydessä suurempaan astman, allergisen nuhan ja allergisen herkistymisen riskiin.
|
|
Lue lisää»
|
|
|
|
|
Parantuva kansanterveys luo edellytyksiä eläkeiän nostolle
|
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut pyynnöstä valtiovarainministeriölle lausunnon ns. Ahtelan ja Rantalan eläketyöryhmien raporteista.
THL toteaa, että eläkeiän nostamisen esille tuleminen on luonnollista, sillä viimeisen 40 vuoden aikana suomalaisten odotettavissa oleva elinikä on noussut noin 10 vuotta. Tutkimusten mukaan lisäelinvuodet ovat pääasiassa myös terveitä elinvuosia.
|
|
Lue lisää»
|
|
|
Kansallinen raskausdiabetestutkimus on alkanut
|
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aloittamassa tutkimuksessa pyritään selvittämään raskausdiabeteksen merkitystä äidin ja syntyvän lapsen terveyden kannalta.
Tutkimukseen on kutsuttu raskaana olevia äitejä Oulun yliopistollisen sairaalan alueelta, ja nyt tutkimusta on laajennettu myös muihin synnytyssairaaloihin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää elämäntapojen lisäksi myös perinnöllisten tekijöiden merkitystä raskausdiabeteksessa.
|
|
Lue lisää»
|
|
|
Matala sosiaalinen asema edelleen itsemurhariski
|
Itsemurha oli neljänneksi yleisin kuolemansyy 15–64 -vuotiailla suomalaisilla vuonna 2006, vaikka itsemurhakuolleisuus on pienentynyt huomattavasti viimeisen reilun viidentoista vuoden aikana.
Maalikuussa Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä ilmenee, että pienenemisestä huolimatta sosiaaliset erot itsemurhakuolleisuudessa ovat edelleen huomattavat: suurin riski on vähän koulutetuilla, työntekijäasemassa olevilla sekä työttömillä.
|
|
Lue lisää»
|
|